Tietoa museosta

Museorakennuksen historia

Sähkömuseorakennuksen rakennutti n. 1880–90-luvuilla C.A.Hallman (1842–1935) ilmeisesti kauppaliikkeensä varastoksi. Kivinen varastorakennus on poikkeuksellisen komea ja monet muistavat sen myöhemmin toimineen elokuvateatterina.

Huomionarvoista on rakennuksen materiaali; joka toinen kerros on punagraniittia ja joka toinen harmaata graniittia. Sen rakennuttaminen keskelle kirkonkylää on ollut melkoinen urakka, varsinkin kun paimiolaisessa maaperässä ei ole punagraniittia. Lisäksi rakennus osoittaa arkkitehdiltään, kuka lieneekin, melkoista muodontajua. Se ei ole mikä tahansa kivimakasiini.
SM_ikkunat

C.A. Hallman

C.A. Hallman oli syntyjään turkulainen ja äidinkieleltään ruotsinkielinen. Paimioon hän muutti perheineen virallisesti vuonna 1893, mutta ilmeisesti Hallman asui täällä jo aikaisemmin, koska hänet mainitaan mm. vapaapalokunnan perustamisen yhteydessä (1886). Hänen kivimakasiininsa muodostui palokunnan keskuspaikaksi. Hallmannin toiminnasta palokunnassa voit lukea lisää Paimion VPK:n historia-sivulta.

Ennen Paimioon tuloaan Hallman vaikutti lähinnä merillä. Hallmanilla oli omistanut Kristiina-nimisen kuunarialuksen. Turussa hän oli toiminut kauppiaana ja vannonut siellä myös porvarivalan. Paimiossa hänen kerrotaan kutsuneen itseään pitäjän ainoaksi porvariksi.

Vapaapalokunnan lisäksi Hallmanilla oli muitakin yhteisöllisiä harrasteita jo pian Paimioon muuttamisen jälkeen. Hän alkoi ahkerasti käydä kuntakokouksissa ja hänet valittiin myös kunnallislautakunnan esimieheksi vuosiksi 1895–1900. Kunnan kirjastolle Hallman teki niin merkittävän lahjoituksen, että myöhemmin kirjaston muuttaessa koulusta kunnantupaan pyydettiin siirtoon hänen suostumuksensa.

Tarkkaan ei tiedetä, mitä Hallman maksiinissaan säilytti, mutta muistitiedoissa on seuraavanlaisia seikkoja; pohjakerroksen holvihuoneissa Hallmanilla kerrotaan olleen tynnyreitä, joissa säilytettiin mm. silkkikankaita. Lisäksi oli puulaatikoita, joissa oli keramiikkaesineitä. Erikoisinta ovat muistikuvat etee-risistä öljyistä, joiksi on päätelty hyväntuoksuiset aineet keramiikka-astioissa.

Hallmanin täytyi olla varakas mies, koska hän Paimioon tullessaan osti Wistan kylän Tillin tilan päärakennuksen, jossa entinen merimies Oskar Wikström oli pitänyt kauppaa. Juuri kauppaliikettään varten hän rakennutti kivimakasiininkin.

1900-luvun alkupuolella Hallman rakennutti Päivölän, johon hän myös muutti asumaan. Päivölä sijaitsi pääty tielle päin kivimakasiinin ja nykyisen paloaseman välissä. Samassa yhteydessä hän myi kauppaliikkeen Paimion kauppaosuuskunnalle. Kivimakasiini jäi kuitenkin Hallmanin omistukseen.

Elokuvateatteri Kino

Paimion Kino aloitti toimintansa rakennuksessa vuonna 1927. Elokuvateatteri sijaitsi rakennuksen yläkerrassa ja alakerrassa toimi autokorjaamo. Elokuvateatterissa oli noin 110 istuinpaikkaa. Projektoreja oli vain yksi. Niinpä elokuvaillan aikana oli 4–5 pakollista kelanvaihtotaukoa.

Vuonna 1955 valmistui uusi Kino Hirsitielle ja makasiini jäi muuhun käyttöön. Rakennus oli pitkään tyhjillään ja purku-uhankin alla, mutta 1990-luvulla se remontoitiin sähkömuseokäyttöön.

Taustatuki

Lukuisat yhteisöt ovat vuosien aikana tukeneet museosäätiön toimintaa. Tuki on ollut monipuolista, varsinkin siinä vaiheessa kun museotoimintaa käynnistettiin ja ensimmäisiä näyttelyitä rakennettiin. Viime vuosina tukea on saatu lähinnä rahallisesti.

Evatec
Tämänhetkiset museosäätiön toiminnan tukijat

epf_logo_pieni

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: