Museorakennuksen historia
Sähkömuseorakennuksen rakennutti n. 1880–90-luvuilla C.A.Hallman (1842–1935) ilmeisesti kauppaliikkeensä varastoksi. Kivinen varastorakennus on poikkeuksellisen komea ja monet muistavat sen myöhemmin toimineen elokuvateatterina.
Huomionarvoista on rakennuksen materiaali; joka toinen kerros on punagraniittia ja joka toinen harmaata graniittia. Sen rakennuttaminen keskelle kirkonkylää on ollut melkoinen urakka, varsinkin kun paimiolaisessa maaperässä ei ole punagraniittia. Lisäksi rakennus osoittaa arkkitehdiltään, kuka lieneekin, melkoista muodontajua. Se ei ole mikä tahansa kivimakasiini.
C.A. Hallman
C.A. Hallman oli syntyjään turkulainen ja äidinkieleltään ruotsinkielinen. Paimioon hän muutti perheineen virallisesti vuonna 1893, mutta ilmeisesti Hallman asui täällä jo aikaisemmin, koska hänet mainitaan mm. vapaapalokunnan perustamisen yhteydessä (1886). Hänen kivimakasiininsa muodostui palokunnan keskuspaikaksi. Hallmannin toiminnasta palokunnassa voit lukea lisää Paimion VPK:n historia-sivulta.
Ennen Paimioon tuloaan Hallman vaikutti lähinnä merillä. Hallmanilla oli omistanut Kristiina-nimisen kuunarialuksen. Turussa hän oli toiminut kauppiaana ja vannonut siellä myös porvarivalan. Paimiossa hänen kerrotaan kutsuneen itseään pitäjän ainoaksi porvariksi.
Vapaapalokunnan lisäksi Hallmanilla oli muitakin yhteisöllisiä harrasteita jo pian Paimioon muuttamisen jälkeen. Hän alkoi ahkerasti käydä kuntakokouksissa ja hänet valittiin myös kunnallislautakunnan esimieheksi vuosiksi 1895–1900. Kunnan kirjastolle Hallman teki niin merkittävän lahjoituksen, että myöhemmin kirjaston muuttaessa koulusta kunnantupaan pyydettiin siirtoon hänen suostumuksensa.
Tarkkaan ei tiedetä, mitä Hallman maksiinissaan säilytti, mutta muistitiedoissa on seuraavanlaisia seikkoja; pohjakerroksen holvihuoneissa Hallmanilla kerrotaan olleen tynnyreitä, joissa säilytettiin mm. silkkikankaita. Lisäksi oli puulaatikoita, joissa oli keramiikkaesineitä. Erikoisinta ovat muistikuvat etee-risistä öljyistä, joiksi on päätelty hyväntuoksuiset aineet keramiikka-astioissa.
Hallmanin täytyi olla varakas mies, koska hän Paimioon tullessaan osti Wistan kylän Tillin tilan päärakennuksen, jossa entinen merimies Oskar Wikström oli pitänyt kauppaa. Juuri kauppaliikettään varten hän rakennutti kivimakasiininkin.
1900-luvun alkupuolella Hallman rakennutti Päivölän, johon hän myös muutti asumaan. Päivölä sijaitsi pääty tielle päin kivimakasiinin ja nykyisen paloaseman välissä. Samassa yhteydessä hän myi kauppaliikkeen Paimion kauppaosuuskunnalle. Kivimakasiini jäi kuitenkin Hallmanin omistukseen.
Elokuvateatteri Kino
Paimion Kino aloitti toimintansa rakennuksessa vuonna 1927. Elokuvateatteri sijaitsi rakennuksen yläkerrassa ja alakerrassa toimi autokorjaamo. Elokuvateatterissa oli noin 110 istuinpaikkaa. Projektoreja oli vain yksi. Niinpä elokuvaillan aikana oli 4–5 pakollista kelanvaihtotaukoa.
Vuonna 1955 valmistui uusi Kino Hirsitielle ja makasiini jäi muuhun käyttöön. Rakennus oli pitkään tyhjillään ja purku-uhankin alla, mutta 1990-luvulla se remontoitiin sähkömuseokäyttöön.
Taustatuki
Lukuisat yhteisöt ovat vuosien aikana tukeneet museosäätiön toimintaa. Tuki on ollut monipuolista, varsinkin siinä vaiheessa kun museotoimintaa käynnistettiin ja ensimmäisiä näyttelyitä rakennettiin. Viime vuosina tukea on saatu lähinnä rahallisesti, mutta myös joidenkin projektien osalta materiaaliavustuksina.
Paimion Sähkömuseosäätiö on lisätty tammikuussa 2023 verohallinnon verovähennyskelpoisten lahjoitusten saajien listalle vuosiksi 2023-2027 (Verohallinnon päätös P0185016642. Verovähennyskelpoisuus syntyy, kun lahjoituksen suuruus on vähintään 850 euroa ja enintään 50 000 euroa. Pyydämme yhteisöänne maksamaan mahdollisen tukimaksun Paimion Sähkömuseosäätiön Oma Säästöpankin tilille FI60 4309 2320 0079 05, viitteeksi: Tukimaksu
Tämänhetkisten tukijoiden logoja on lisätty tämän sivuston oikeaan reunaan.
Paimion Sähkömuseo 