Museon perusnäyttely koostuu kolmesta erillisestä näyttelyosuudesta.
Perusnäyttelyn tuorein osa sijaitsee museon ylimmässä kerroksessa, joka vuonna 2023 on SLM 100 -kerros. Siellä esitellään paimiolaisen Iivari Lähteenmäen perustaman sähköasennusliikkeen kasvutarinan kautta laajemminkin suomalaisten sähköasennusliikkeiden kehitystä ja kasvua. Paikallisesta yhden miehen asennusliikkeistä tuli vuosikymmenten mittava, yli 2000 henkilöä työllistänyt ABB:n osa, sittemmin Caverionin osa.
SLM – 100 toiminnan vuotta -näyttelyosuudessa on esillä Sähkölähteenmäen historia pähkinänkuoressa, kuvia asennusprojekteista, esineistöä vuosien varrelta ja entisten SLM-läisten haastatteluja. Niitä voi katsoa näytöltä museossa tai ladata QR-koodeja myöhemmin katsottavaksi. Sähkölähteenmäellä on ollut merkittävä rooli myös Suomen sekä Ruotsin ydinvoimalaitosten historiassa. Tätä ydinvoimalaitosten historiaa esitellään lisäksi aivan omassa, vuoden 2023 teemanäyttelyssä, Suomalaisen ydinvoiman ytimessä.
1960- ja 1970-lujen taitteessa Paimion Husontien varteen. Sittemmin tien nimi muutettiin Iso-Iivarintieksi.
Perusnäyttelyn toinen osa
Museon keskikerroksessa on perusnäyttelyn toinen osa, joka avautuu uusittuna kesäkuussa 2022. Näyttelyssä kerrotaan minkälaisten vaiheiden kautta sähkö tuotantopaikoilta kulkeutuu käyttäjille – koteihin ja yrityksiin. Näyttelyn keskeinen osa on pienoismalli, jossa esitellään keskeiset suomalaiset sähköntuotantomuodot – vesivoimalaitoksista tuulimyllyihin ja ydinvoimalaitoksiin. Pinoismallissa esitellään havainnollisesti ledvaloilla myös sähkönjakelujärjestelmän keskeiset osat.”Sähkömatkan” varrelle on rakennettu myös puinen muuntajakoppi, jonka sisältöön – tosielämästä poiketen – pääsee katsomaan.
Näyttelyssä pääsee luonnollisesti tutustumaan siihen miten esimerkiksi sähköntuotanto ja -jakelun taustalla oleva yritystoiminta on kehittynyt Paimiossa ja sen lähialueella vuonna 1912 toimintansa aloittaneesta Karunan ja Sauvon Sähköosakeyhtiöstä Lounais-Suomen Sähköosakeyhtiön, ja Länsivoiman kautta nykyisiin toimijoihin (Fortum Oyj ja Caruna)
Keskikerroksen keskilattialle on rakennettu pienimuotoinen elokuvateatteri. Museokävijä voi istahtaa katsomaan vanhoja sähköaiheisia lyhytfilmejä tai tekstiä ja valokuvia sisältäviä esityksiä. Sähköistä tietouttaan voi lisätä myös perehtymällä näyttelysalin eri puolilla oleviin kansioihin, johon on kerätty syventäviä lisätietoja näyttelyn teemoista.
Keskikerroksen näyttelyn suunnitteli ja toteutti näyttelykoordinaattori Maileena Vaajoensuu museon henkilökunnan ja talkooväen avustamana.
Näyttelyn on suunnitellut ja toteuttanut näyttelykoordinaattori Maileena Vaajoensuu museon henkilökunnan ja talkooryhmän tuella. Vaajoensuu toteutti näyttelyyn myös haastatteluihin ja museon valokuvakokoelmiin perustavan diodraaman Monttöörin muistelmat. Uusitun pienoismallin toteutuksesta vastasivat Juha Hiltunen, Jukka Salonen ja Mika Metsäpelto.
Perusnäyttelyssä on myös VR-pelipiste. Kahden tietokoneen ja VR-lasien avulla päsee esimerkiksi istumaan helikopteriin ja seuraamaan miten pilotti raivaa oksasahan avulla johtolinoja. Laitteiston avulla pääsee myös virtuaalisesti kiipeämään ”monttöörin lailla” sähkötolppaan, jossa tehtävänä on vaihtaa vioittunut eristin. Lisäksi keskikerroksessa on mahdollista katsoa sähköalan kouluttautumisesta kertova filmi Sähköalalta parempi tulevaisuus -lyhytfilmi.
Holvissa sähköautojen latauslaitteita ja vesivoimalaitoshistoriaa
Museorakennuksen alimman kerroksen pienessä holvissa esitellään sähköautojen käytöstä poistettuja latauslaitteita sekä Paimion joen varrella sijaitsevan Juntolan vesivoimalaitoksen historiaa. Juntolan vesivoimalaitos otettiin täysimittaisesti käyttöön marraskuussa 1921. Tällöin voimalaitokselta avattiin myös siirtolinja Turkuun. Pienoisnäyttelyssä esitellään tuon vesivoimalaitoksen keskeiset vaiheet.
Paimion Sähkömuseo 